Juna jyskytti saatana läpi pään. Valtion rautateiden "vapaat kädet"-mainoslause sai todellakin uuden merkityksen; VR:llä on vapaat kädet tehdä asiakkaillensa mitä vittua lystäävät.

Varasin kesäkuun alussa neljä makuupaikkaa Roi-Hki ja Hki-Roi, joista peruin kaksi Hki-Roi-paikkaa matkasuunnitelmien muututtua. Eli neljä makuupaikkaa Helsinkiin ja kaksi Rovaniemelle. Puhelinpalvelun mies sanoi homman olevan selvä. Lippuja lunastettaessa minulle kerrottiin, että olin perunut aivan kaikki paikkamme. Koska en todellakaan ollut, herra kertoi VR:n tietokonejärjestelmän olevan niin helvetin loistava kaikessa älykkyydessään, että peruessani edes yhden paikan, järjestelmä poistaa minulta ystävällisesti kaikki paikat kahden päivän kuluttua. Jos tuo on yhtään tosi, järjestelmä on huonoin keksintö sitten viipaloidun leivän tai kolibakteerin. Miksi voisin haluta perua kaikki paikkani jos perun yhden? Vakaasti kuitenkin uskon, että arvoisa kusipää Rovaniemen rautatieasemalla oli myynyt paikkamme jollekin täti-ihmiselle jonka oli ihan pakko päästä Ouluun makuupaikalla kun kerran Selmalla on se digiboksi ja Selman mies Kaarlo meinasi viime kuussa tukehtua pullaan (voi kamala sitä, joskus voi pulla tarttua henkitorveen jos Selma kertoo niitä juttuja, on se niin hauska, meinasi Selma Kaarlolta hengen viedä) niin että ihan vitun pakko nyt päästä.

Jouduimme siis istumapaikoille, jotka valitsimme mielivaltaisesti. Kuitenkin meitä alkoi paikoilta häädellä Oulusta kyytiin nousseet pissikset, jotka eivät tajunneet, että paikat eivät lopu kesken, vaikka ei lipun näyttämällä paikalla istukaan. Lopuksi vaunu täyttyi vielä venäläisistä, jotka vaativat saada istua omilla paikoillaan. Koska kanssamatkustajamme eivät tuntuneet omaavan tervettä järkeä, ja se eräs ruma pissiskin hoki yhä kroonisesti, että paikat loppuvat kesken kun ei omalla paikalla istu, päätimme siirtyä seuraavaan vaunuun, joka oli tietysti lähestulkoon tyhjä. Tunsin suurta sympatiaa junapommittajia kohtaan.

Ei todellakaan saatana nukuttu. Paluumatkalla Lappeenrannasta Rovaniemelle (teimme pienen mutkan reissullamme) meitä seurasi toinen äänekäs ja varsin ärsyttävä teinityttölauma aina Rovaniemelle saakka. Lisäksi jokainen juna oli myöhässä ja oli pakkasta ja sääskiä ja susia. Ja vitutti. Kruununa piti Rovaniemeltä tulla kotiin linja-autolla, missä ei käynyt Visa Electron, joten täytyi ottaa pysähdyspaikan baarista rahaa ja maksaa kuskille. Autossa oli tyhmä Labradorinnoutaja ja kieroon kasvaneita lapsia. Tiesin olevani oikeassa siinä, että yleiset kulkuvälineet ovat täynnä väliinputoajia, enkä jumalauta matkusta ikinä enää muulla kuin omalla autollani. Jos olisi sellainen, isäntä vei perkele senkin kun en kuulemma sitä intin aikaan tarvitse. Jälleen vituttaa aivan huolella.