Maapallo globalisoituu ja kansat yhdistyvät, sanotaan. Ja eivätkä saatana yhdisty, eivät ainakaan minun kanssani.

Intistä päästyäni palasin asiakaspalvelutehtäviin eräässä vähittäismyyntiketjussa. Tähän aikaan vuodesta asiakkaanamme on runsaasti venäläisiä, mikä suorastaan usutti minut blogini pariin. Jo parin työpäivän jälkeen mieleeni tuli seuraavanlainen paradoksi; nuo miljonäärit itänaapuristamme tulevat halki Suomen kalliilla city-maastureillaan 400 neliön vuokramökkeihin, joiden hinnat ovat tähtitieteelliset näin sesonkina, ostavat järjettömiä määriä tavaraa heräteostoksina, maksavat 500 euron seteleillä, eivätkä puhu sanaakaan muita kieliä. Vertailukohteeksi voidaan ottaa suomalainen, hyvätuloinen ja kutakuinkin samanikäinen mies. Hän puhuu lähes poikkeuksetta englantia, ruotsikin sujuu ja moni puhuu vielä saksaakin, etenkin kaupan alalla. Ei liene veli venäläinen ihan ulkomaankaupalla omaisuuttaan hankkinut. Igor, murskaappas sedän polvilumpiot torstaina jos ei ala rahoja kuulua. Ja kassa kilisee.

Vaan ei huolta, ainahan meillä on elekieli apunamme! Kun vielä tuo vastapuolikin tajuaisi sen. Kyllä siinä ei ole enää väkivalta kaukana kun arviolta 60-vuotias maatuska sohii tuotteella naamaa kohti ja silminnähtävän kiihtyneessä mielentilassa solkkaa venäjää niin että kuola lentää. Suurin osa sanoista lienee jonkinlaisia solvauksia minua moukkaa kohtaan, olenhan idiootti kun en osaa Kamtshatkan murretta. Njet ruski, vai haenko pampun? Tajuttuaan vihdoin sen, että ei oikein uppoa, alkaa tuo mahorkalta haiseva täti puhua kovemmalla äänellä selkeästi artikuloiden, tehostaen samalla puhettaan epämääräisellä huitomisella. Myyn tädille paskaa ja selvitän tilanteen. Kahvihuoneessa pitäisi olla piilopullo tällaisia tapauksia varten.

Mikä helvetin järki on lähteä matkustelemaan osaamatta yhtään kieliä? Vai olettaako tuo idän ihmemaa että kaikki Euroopassa puhuvat venäjää? Sama koskee kiinalaisia ja muutamia japanilaisia. Alkaahan se vituttaa kun takana on 12 vuotta koulua ja kolme vierasta kieltä, joista ei ole lainkaan apua. Sitten vielä moititaan että ovatpas huonoja myyjiä kun eivät viitsi opiskella kieliä. Olen pahoillani, mutta en puhu kieltä, jossa sen kuuluisi olla asiakkaan perseessä! Ja sitten kun kielitaitoinen suomalainen lähtee lomalle vaikkapa Italiaan, ei ole suomesta, ruotsista, englannista tai saksasta mitään hyötyä kun yrität ostaa kaupasta makkaraa. Poistut alistuneena kaupasta kaali kainalossasi miettien, että pitikö piru vie vielä osallistua kansalaisopiston kielikurssille että saisi kerrankin sitä makkaraa? Onko Suomi jumalauta soikoon ainoa maa maailmassa jossa osataan myös muita kieliä kuin sitä omaa mongerrusta? Kai siitä nyt saatana jokin mitali pitäisi jokaiselle peruskoulun käyneelle antaa!

Muistutan vielä, että allekirjoittanut on myynyt sielunsa ottaessaan yliopistopaikan pääaineenaan germaaninen filologia, eli saksan kieli.